Motorismi – fetisismiä?

Nahkavaatteisiin ja niiden käyttämiseen liittyy oleellisesti istuvuus ja sopivuus kantajalleen. Onhan selvää, että nahkahousut eivät saa olla liian löysät. Tai että lenkkitossut ja nahkamekko eivät kuulu samaan kokonaisuuteen.

Pidemmälle johdettuna esimerkiksi kampauksen ja meikin on myös oltava samassa sävellajissa vaatteiden kanssa.  Huoliteltu kokonaisuus menee helposti pilalle vain housuihin muodostuneen polvipussin takia.

Samat lainalaisuudet pätevät moottoripyörään ja motoristiin. Kun Jimmy Hendrix soitti sähkökitaraansa hän ikään kuin kasvoi yhteen instrumenttinsä kanssa. Kitara oli käsien ja sormien jatke ilman rajapintoja. Samoin ihanteellisessa tapauksessa kuljettaja ja pyörä sulautuvat niin hienosti yhteen, että katsoja mieltää ne yhdeksi ja samaksi esineeksi. Jotta näin tapahtuu pitää kaiken olla sopusoinnussa ja viritetty värähtelemään samalla taajuudella.

Tärkein asia on toki, että pyörä ja kuljettaja sopivat yhteen kokonsa ja ruumiinrakenteensa puolesta. Seuraavana tulee värimaailma ja vaatetus. Lopputulos viimeistellään tyyliin sopivilla ajokengillä, nyörityksillä pyörän varusteilla.

Kyseessä voi olla ihan minkä tahansa tyyppinen moottoripyörä kunhan kokonaisuudessa on kaikki loppuun saakka mietittyä ja kokonaisuuteen istuvat varusteet hankittu tai peräti itse tuunattu niin lopputulos on parhaimmillaan fetisistinen.